TAKAISIN ESITYSAIKATAULUUN

 

                 09.12.2007 kello 16.00        

 Kuhmo-talon Pajakka-sali

Ratavartijan kaunis Inkeri

Banvaktens vackra Inkeri

Tuotantoyhtiö: Fennada-Filmi Oy. Tuotannonjohto: Mauno Mäkelä. Ohjaus: Hannu Leminen. Käsikirjoitus: Filmikynä (= Hannu Leminen ja Ilmari Unho) – Jussi Kukkosen romaanista (1947). Kuvaus: Esko Töyri. Kamera-assistentti: Esko Nevalainen. Lavastus: Hannu Leminen. Musiikki: Ahti Sonninen. Leikkaus: Armas Laurinen. Äänitys: Harald Koivikko, Urho Jäntti. Äänitysassistentti: Pentti Hämäläinen. Naamiointi: Sirkka Rauanheimo. 

Pääosissa: Helena Kara (Inkeri Junkkari), Eino Kaipainen (Iikka Junkkari), Erkki Viljos (Ilmari Perttula), Paavo Hukkinen (Matti Korhonen), Matti Aulos (Pekka Lukkari), Leila Itkonen (Martta Lukkari), Henny Valjus (Mari Lukkari), Aarne Laine (varikon päällikkö), Tiina Rinne (hoitajatar). Helsingin ensiesitys: 20.10.1950 Rex, Tuulensuu  Kesto: 1 h 29 min

Melodraamaksi kutsutaan useita lajityyppejä sisältävää elokuvakerrontaa. "Parantumaton romantikko" Hannu Leminen oli suomalaisohjaaja, joka teki useita elokuvia, jotka eivät kuulu yksinomaan tähän suureen melodramaattisen kerronnan ryhmään. Kuitenkin esimerkiksi Ratavartijan kaunis Inkeri on lajityypiltään tyylipuhdasta melodraamaa, jossa perusrakennusaineina ovat kärsiminen, petturuus, intohimo ja rakkaus. Asetelma on suomalaisessa elokuvassa useita kertoja kuvattu ja esimerkiksi Ahon Juha-näytelmästä tuttu: nuori nainen on ajautunut avioon suojelijansa, vanhan, raihnaisen miehen kanssa. Tilanne ei voi olla millään tavoin nuoren, aistikkaan ja täynnä elämää olevan naisen näkökulmasta tyydyttävä, ja tätä taustaa vasten hänen ihastumisensa ikäiseensä viriiliin mieheen on hyvin inhimillistä, mutta melodraaman moraalikäsitysten mukaan yhtä kaikki tuomittavaa.

Nuori veturinkuljettaja Ilmari lähtee tapaamaan ratavartijana työskentelevää ystäväänsä Iikkaa. Hän saa Inkeriltä kyydin Iikan mökille. Nuoret suutelevatkin matkalla, mutta perillä Inkeri kertoo olevansa Iikan puoliso. Inkeri ja Ilmari rakastuvat toisiinsa, mutta pitävät tunteensa kurissa. Ilmari pelastaa välillä Iikan hengenvaarasta, mutta lopulta Ilmari ja Inkeri antavat tuhoisin seurauksin rakkaudelleen vallan.

Henkisellä ja fyysisellä terveydellä on hyvin keskeinen merkitys melodramaattisen kerronnan teemoina. Sairauksista Ratavartijan kaunis Inkeri -elokuvassa on esille kuka ties melodraamalle tavanomaisin – sokeutuminen. Inkerin rakastettu Ilmari menettää veturissa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen väliaikaisesti näkönsä ja hänet tuodaan toipumaan Inkerin ja Iikan kotiin. Ja jälleen kerran sokeutuminen voi paradoksaalisesti tehdä sellaisista asioista näkyviä, jotka olisivat muuten jääneet salaan.

(Matti Salakka (Turun Suomalaisen elokuvan festivaali 1997 31.10.2001)

SEURAAVA KLASSIKKO 16.12.2007 kello 16.00 Mikko Niskanen: KÄPY SELÄN ALLA (1966)